Pärjäävätkö ulkomaalaiset valokuvaajat hyvin Suomessa?

Suomessa toimi ammattivalokuvaajia jo 1840- ja 50-luvulla. He palvelivat suhteellisen pienen kansanosan suhteellisen vähäisiä kuvaustarpeita. Vain harvat herrat ja rouvat halusivat kuvauttaa itsensä. 1850-luvulla osattiin kuvata jo ulkotiloissakin. Muotokuvien lisäksi kuvattiin kaupunkinäkymiä ja kulttuurimaisemia, kuten järvimaisemia ja peltonäkymiä. Myös aikansa uutuusrakennukset pääsivät kuvattaviksi. Myös vähävaraisten elämää esimerkiksi Katajanokan silloisella slummialueella taltioitiin jälkipolvien nähtäväksi. 1860-luvulta lähtien valokuvaajat olivat läsnä kaikissa tärkeissä tapahtumissa, kuten keisarin Suomen-vierailuissa.

1880-luvulla kamerat olivat kehittyneet sellaisiksi, että niiden kanssa pystyi helposti liikkumaan luonnossa. Samaan aikaan päätään nostanut kansallisaate tarvitsikin valkokuvaajia, jotka voisivat ikuistaa Kolin maisemia, karjalaisia runonlaulajia ja muita kansallistunnetta ja kansamme historiaa ilmentäviä aiheita. Lönnrot keräsi runoja, I.K. Inha puolestaan kuvia – tullen kutsutuksi jopa Suomen kansallisvalokuvaajaksi.

1800-luvun lopussa myös tavallinen kansa tahtoi ikuistaa perherituaalinsa ”peiliin, millä on muisti”. Kihlajaiset, häät, kastajaiset ja hautajaiset olivat hetkiä, jolloin oltiin valmiita maksamaan valokuvaajan palveluksista. Valokuvaaminen oli kunniallinen ammatti myös naisille. Eniten oli ateljeekuvaajia, ja seuraavaksi eniten harrastajakuvaajia sekä kyläkuvaajia tai kierteleviä valokuvaajia.

Valokuvia ripustettiin esille ja niistä tehtiin postikortteja. Vuonna 1921 Suomen Kuvalehti otti käyttöön syväpainokoneen, jolloin sanomalehtiinkin saatiin runsaasti hyvälaatuisia kuvia. Kuvalehtien ja -kirjojen määrä lisääntyi – hyvä esimerkki on Maakuntiemme kauneus vuodelta 1933.

Maailmansotien alkaessa lehtikuvaajia oli jo runsaasti, ja kasvanut kilpailu pakotti kuvaajat erikoistumaan eri aiheisiin. Tänä päivänä hyviä ja erikoistuneita valokuvaajia on niin paljon, että alalla on todella vaikea pärjätä.

Valokuvaus työllistää pienen joukon suomalaisia

Valokuvaaja

Valokuvauksen digitalisoituminen on tehnyt ammattivalokuvaajista ja valokuvakehittämöistä lähes tarpeettomia. Lähes jokaisella suomalaisella on taskussaan kännykkä, minkä kameralla saa otettua laadukkaita kuvia aina tarpeen tullen. Kuvia voi hakaa netissä miljoonien ihmisten ulottuville. Jos joku tarvitsee kuvaa blogiinsa tai lehtiartikkeliinsa, hän saa sen joko ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi netistä.

Lehtikuvista maksetaan enää vain vähän

Yksi lehtikuva maksoi paljon vielä 1990-luvulla, eli 30 vuotta sitten. Sittemmin valokuvaaminen ja kuvan käsitteleminen on muuttunut vielä helpommaksi, joten kuvien hinta on laskenut tarjonnan ylittäessä kysynnän. Lehtikuvan hinta on nykyään vain 0–10 dollaria.

Useat lehdet saattavat käyttää saman freelancer-lehtikuvaajan palveluita. Osa kuvista ostetaan kuvapankeista, mistä saa koti- ja ulkomaisten kuvaajien kuvia käyttönsä muutamilla euroilla. Usein lehden toimittaja ottaa itse valokuvansa, jolloin valokuvaajaa ei tarvita mukaan lainkaan.

Valokuvaajan muita työllistymismahdollisuuksia

Suomalainen valokuvaaja voi ansaita leipänsä myös kuvapankkien kautta, häävalokuvaajana, mallikansiokuvaajana tai valokuvauksen opettajana. Vaikka valokuvaamisella on hankala tienata leipänsä, haaveilee moni valokuvaajan ammatista, joten valokuvauksen opettajia tarvitaan yhä. Myös kansalaisopistot tarvitsevat valokuvauksen opettajia, sillä monet harrastajakuvaajat tahtovat kehittä paremmiksi luonto-, lintu- tai vaikka selfie-kuvaajiksi.

Kuvapankissa kaupaksi saadusta kuvasta ei saa kuin kolikoita, mutta kuvia myymällä voi yrittää kerätä mainetta ja saada rahakkaampia keikkoja. Häävalokuvauksen ja mallikansiokuvauksen lisäksi valokuvaaja voi erikoistua esimerkiksi eroottiseen buduaari-kuvaukseen tai lemmikkikuvaukseen.

Valokuvaamot ovat yleensä pitkälle erikoistuneita

Valokuvaaja saattaa löytää työpaikan valokuvaamosta, mitkä ovat yleensä erikoistuneet joko koulukuvaukseen, lehti- ja mainoskuvaukseen tai ilmakuvaukseen. Koulukuvaus on suhteellisen vakaata liiketoimintaa niille, jotka ovat saaneet ”jalan oven väliin”.

Suomessa toimiva valokuvaaja voi olla vieraskielinenkin. Koulukuvaajan on puhuteltava lapsia suomeksi, mutta varsinkin ilmakuvauksessa on ulkomaisia yrittäjiä. Tarvittaessa he käyttävät käännöstoimistopalveluita. Eniten ilmakuvauksia tilaa julkinen sektori, sillä niitä tarvitaan muun muassa metsäinventointien yhteydessä, ja vieläpä muutaman vuoden välein.

Valokuvaamoissa saatetaan myydä myös valokuvaustarvikkeita sekä passi- ja viisumikuvia. Passikuvista veloitetaan yleensä noin 20 euroa, joten jopa tuhansien eurojen arvoiset järjestelmäkamerat ovat parempi myyntiartikkeli valokuvaamoille.

Suomessa on myös valokuvataiteilijoita

Osa valokuvaajista on valokuvataiteilijoita, jotka pitävät näyttelyitä, saavat apurahoja ja myyvät kuviaan kaikkialle maailmaan. Moni valokuvaaja haaveilee siitä, että voisi keskittyä taiteeseen sen sijaan, että joutuisi miellyttämään asiakasta ja taistelemaan toimeentulosta. Monelle se jää pelkäksi haaveeksi, sillä jos Suomessa on vaikea tulla toimeen ammattivalokuvaajana, on se vielä vaikeampaa valokuvataiteilijoille.

Myös Suomessa asuva ulkomaalainen taiteilija voi hakea eri säätiöiden ja muiden tahojen taiteilija-apurahoja. Apurahat eivät ole järin suuria. Valokuvaaja voi saada esimerkiksi 24 000 euroa 12 kuukaudeksi, eli 2000 euroa per kuukausi.

Sopiva vaatetus valokuvaukseen

Nainen makaa lattialla

Valokuvauksen varanneet potevat usein vaatekriisiä. Miten pukeutua valokuvaukseen? Ylioppilailla, hääpareilla ja rippilapsilla on suhteellisen helppoa, sillä heidät tavataan kuvata juhla-asussa. Näin ollen riittää, että valitsee yhden hyvän juhlapuvun. Boudoir- tai buduaarikuvauksessa voi olla vaikka ilkialasti. Perhekuvaukseen voidaan mennä esimerkiksi samanvärisissä T-paidoissa ja farkuissa, sillä perhekuvat ovat usein hyvin rentoja. Entä jos kyse on CV-kuvauksesta tai vaikka mallikansioon tulevista kuvista?

Käy värianalyysissä

Jos haluat olla eduksesi valokuvissa, käy värianalyysissä jo hyvissä ajoin. Vaikka vihreä sopisi hyvin äidillesi, saattaa sinulle sopia paremmin jokin aivan muu väri. Oikeilla väreillä saat kasvosi hehkumaan, kun taas väärät värisävyt saattavat vanhentaa ja saada kasvot vaikuttamaan harmailta.

 Musta sopii vain harvoille. Mustiin pukeutuminen korostaa tummia silmänalusia ja kaulan varjoja. Jos haluat antaa itsestäsi virallisen kuvan, suosi mieluummin vaikka tummansinistä. Myös beige ja harmaa voivat saada kuvattavan vaikuttamaan lähes elottomalta. 

Mikäli haluat korostaa naisellisuuttasi, valitse pehmeitä pastellisävyjä. Vaaleansininen toimii monelle suomalaiselle, sillä se korostaa sinisilmiä. Kirkkaat ja puhtaat värit korostavat iloista ja positiivista persoonaa. Keltainen väri sopii varsinkin päivettyneelle iholle. Punainen on varsinainen katseenvangitsija, mutta ota huomioon, että punaisuus heijastuu usein kasvoille. 

Jos valitset valkoisia vaatteita, voi luonnonvalkoinen tai helmiäisvalkoinen olla kirkasta valkoista parempi vaihtoehto. 

Mieti myös vaatteiden kuoseja

Suomalaisia muotivaatteita naisille myyvät vaateliikkeet tarjoavat usein varsin hillittykuosisia vaatteita. Hillitty kuosi sopii hyvin valokuvaukseen, sillä se ei vie huomiota pois kuvattavasta itsestään. Jos et halua käyttää yksivärisiä vaatteita, valitse pilkku- tai vaikka ruutukuosia. Raitakuosi voi näyttää kuvassa ikävältä. Mikäli tavoittelet lisää pituutta tai hoikempaa lopputulosta, kannattaa harkita yksiväristä mekkoa tai haalaria vielä uudemman kerran. Yhdessä värissä pitäytyminen saa kuvattavan usein vaikuttamaan myös tyylikkäämmältä. 

Valitse vaatteet vartalotyyppisi perusteella

Mikäli tarvitset pelkän kasvokuvan (kuten CV:tä varten), riittää, että valitset hyvän yläosan ja mahdollisesti jonkun kauniin asusteen. Asuste voi olla huivi tai koru, kunhan se sopii kuvattavan tyyliin ja mittasuhteisiin. Jos kyse on kokovartalokuvista, ohjaa katse parhaisiin puoliisi, ja häivytä muut. Muita, että vaatteen päättymiskohta kiinnittää katsojan huomion. Isokokoiselle naiselle sopii usein polvipituinen kynähame. Lantion leveyttä voi häivyttää vyötäröä korostavalla vyöllä ja koristeellisella kauluksella. Myös leveälahkeiset housut toimivat tässä tarkoituksessa. Kropan mittasuhteita voi tasapainottaa myös kerroksellisuudella. Avoin paitamekko tai villakangastakki voi olla oikein hyvä idea. Jos sinulla on kauniit olkapäät, voit korostaa niitä off the shoulder -topilla. Avoimen paitamekon kanssa sopivat parhaiten istuva pusero ja tiukat housut. 

Kokovartalokuvausta varten joudut kiinnittämään huomiota myös kenkiin. Korkokengät tuovat lisää pituutta ja näyttävät hyviltä. Nuden väriset korkkarit ovat varma valinta, sillä ne sopivat kaikenlaisten asukokonaisuuksien, värien ja helman pituuksien kanssa.

Muista ainakin tämä, kun valitset vaatteita valokuvaukseen 

Valokuvaaja

Voit pukeutua valokuvaukseen aivan miten haluat, mutta on suositeltavaa käydä mielessään läpi ainakin seuraavat 3 asiaa, ennen kuin tekee lopulliset valinnat. Jos valinnat tuntuvat haastavilta, voit aina turvautua ammattilaisapuun. Stylisti, kampaaja ja meikkaaja saavat parhaat puolesi varmasti esiin!

1. Mieti, mitä viestit kuvalla 

Ajattoman tyylikkäät kuvat palvelevat vuosia. Mikäli kyse on CV-kuvauksesta, mieti, millaisia työpaikkoja tulet hakemaan nyt ja tulevaisuudessa. Nuorekkaisiin start up -firmoihin saattaa päästä hupparikuvallakin, mutta konservatiivisemmat organisaatiot arvostavat kauluspaitaa ja jakkupukua. Vaatteiden valinnassa voi auttaa kysymys: ”mitä pukisin päälleni ensimmäisenä työpäivänä unelmieni työpaikassa”.

Ajattomuutta tavoitellaan myös neutraalilla kuvausympäristöllä. Esimerkiksi ruskan väriloisto sitoo kuvan peruuttamattomasti tiettyyn vuodenaikaan. Muista, että myös värit viestivät: esimerkiksi sininen on kylmä väri, joten siniset vaatteet voivat saada sinut vaikuttamaan hieman vaikeasti lähestyttävältä, joskin asiantuntevalta ja viralliselta.

2. Unohda liian näyttävät asusteet ja kuosit

Kuten jo edellä todettiin, hillityt kuosit toimivat paremmin valokuvissa. Ole maltillinen myös asusteiden kanssa, sillä esimerkiksi näyttävät korvakorut saattavat hallita kuvaa. Harkitse myös logojen näyttämistä tarkkaan.

3. Silittämättömät vaatteet ovat valokuvaajan painajainen 

Varmista myös se, että vaatteet ovat oikean kokoiset (näin vältät makkarat) ja rypyttömät. Varsinkin kiiltävissä vaatteissa rypyt näkyvät selvästi, ja se antaa epäsiistin vaikutelman. Ehkä puet vaatteet yllesi vasta studiolla, tai pakkaat mukaan silitystarvikkeet? 

Haaveena mallin ura? Vinkkejä mallikansion kokoamiseen

Napakoru

Moni nuori tyttö haluaa malliksi, mutta alalle ei ole helppo työllistyä. Varsinkin pääkaupunkiseudulla toimii mallitoimistoja, mitkä ottavat listoilleen suurin piirtein jokaisen sisään kävelleen (ehkä postinkantajaa lukuun ottamatta), mutta työllistymistä ne eivät takaa. Mallien vuosiansiot vaihtelevat pyöreän nollan ja reilun 20 000 euron välillä. Vain harvasta mallista tulee kansainvälinen huippumalli, jolla on varaa ostella arvokiinteistöjä ja lentää yksityiskoneella seurapiiritapahtumasta toiseen. Monen mainosmallin tulot ovat niin pienet, ettei niillä ostella kuin korkeintaan napakoruja netistä

Kaikkien alasta haaveilevien on hyvä tietää, että tie voi olla kivikkoinen. Ei kuitenkaan kannata luopua toivosta, sillä joillain unelmilla on tapana toteutua. Mallin urasta haaveileville tarjotaan mallikouluja ja mallikansioita. Lue lisää mallikansiosta ja siitä, mitä siitä kannattaa maksaa. 

Mikä on mallikansion hinta?

Jotkut mallitoimistot vaativat, että malliksi hakevilla pitää olla mallikansio omasta takaa. Mallitoimistojen välillä on suuria eroja: toisille riittää, että malliehdokas lähettää itsestään selfien, kun taas toiset vaativat kandidaattia ostamaan kuvauksen ja mallikansion heidän kauttaan. Kalleimmillaan mallitoimiston valokuvaaja veloittaa kuvauksesta ja kansiosta jopa tuhat euroa. Noin 500 euroa on melko yleinen summa, vaikka mallikansion voi hankkia jo sadallakin eurolla. 

Ammattivalokuvaaja veloittaa mallikansion puolenkymmenestä kuvasta muutaman satasen, mutta jos tuntee taitavan harrastelijavalokuvaajan tai valokuvausalan opiskelijan, saa toimivan mallikansion pienemmälläkin budjetilla. Aloitteleva malli ei tarvitse suureellista mallikansiota, vaan pari hyvää kuvaa riittää. Mallin vaatteilla ei ole väliä, mutta ammattitaitoisesti toteutettu meikkaus ja kampaus saattavat parantaa mallin työllistymismahdollisuuksia. Hyvä mallikansiokuva on selkeä, rento ja ajaton, ja se kertoo jotain mallin persoonasta. Mallin on hyvä poseerata erilaisissa kuvakulmissa ja ilmehtiä, jotta tulevat työnantajat saavat käsityksen siitä, millainen malli on kameran edessä. 

Ammattitaitoinen valokuvaaja osaa ohjata mallia ottamaan erilaisia poseerausasentoja, joten malliksi haaveilevan ei ole pakko käydä mallikurssia ennen mallikansion tekemistä. Mallikurssi voi kuitenkin olla hauska kokemus. Mallikurssin aikana saa esiintymiskokemusta ja -varmuutta, ja niistä on hyötyä muussakin elämässä. Mallikurssin aikana harjoitellaan niin poseeraamista, lavaesiintymistä, kävelemistä, vaatteiden esittelyä kuin studiotyöskentelyäkin. Lisäksi mallikurssilla annetaan koulutusta meikkaamiseen ja pukeutumiseen liittyen. Joskus mallikurssiin sisältyy mallikansiokuvaus. Tällaisesta koulutuksesta ja mallikansiosta voi varautua maksamaan ainakin noin 400 euroa. 

Vielä muutama vuosi takaperin mallit kulkivat paikasta toiseen mallikansio kainalossa. Fyysistä kansiota ei enää lähetellä asiakkaille – tai mallitoimistoille –, vaan mallikansiot ovat tänä päivänä sähköisiä. 

Tarvitaanko mallikansiota laisinkaan?

Jotkut mallitoimistot ovat saaneet syytteitä siitä, että ne rahastavat nuorten mallihaaveilla ottaen listoilleen kaikenlaisia nuoria – myös sellaisia, joilla ei oikeasti ole mahdollisuuksia menestyä mallimaailmassa. Vaikka on odotettavissa, ettei kandidaatti työllisty, mallitoimisto on saattanut velvoittaa häntä tilaamaan 600–1000 euron hintaisen mallikansion. Lisäksi töiden hankkiminen on jätetty malliehdokkaan vastuulle, jolloin mallitoimistolla ei ole käytännössä mitään muuta tehtävää kuin valokuvausten järjestäminen. On kerrottu myös tapauksista, jolloin nuoren vanhemmilta on veloitettu tuhansia euroja malliksi haluavan tytön viemisestä ulkomaille tapaamaan mallitoimistojen agentteja – ilman, että reissusta olisi oikeasti ollut hyötyä malliehdokkaan uran kannalta. 

Kaunis nainen

Korkea hinta ei automaattisesti tee mallikansiosta sen parempaa. Oikeat mallitoimistot, mitkä valikoivat mallinsa hyvin tarkasti, järjestävät testikuvaukset ja mallikansiot mallien puolesta. Oikea mallitoimisto tietää, että kotimaisen naismallin on oltava ainakin 174 cm pitkä, ja että ulkomailla vaaditaan 180 cm pituutta. Miehen on oltava 184–189 cm pitkä. Lyhyille malleille ei ole mahdollisuuksia ammattimallina, minkä lisäksi mallin on oltava hoikka (naisten koot 34–36, ja miesten 48–50). Mallilta odotetaan myös hyvää ihoa, hyväkuntoisia hiuksia, persoonallista ulkonäköä ja rentoutta kameran edessä. 

Mainoskuvaukset, joihin tarvitaan ”taviksia”, menevät usein valokuvaajien tai mainostajien tuttaville. Palkaksi saa kuvauksissa käytetyn vaatteen tai korkeintaan satasen. Ammattimallit saavat kuvauspäivästä korkeintaan 2000 euroa, mistä mallitoimisto ja verokarhu ottavat osansa. Matkakorvauksia ei yleensä makseta, eikä castingistä (koekuvauksestakaan) saa rahaa. 

Jos haluat malliksi ja olet sopivan kokoinen, mutta et ole vielä saanut yhteydenottoja somessa, mene käymään mallitoimistossa tai lähetä selfiellä varustettu yhteydenotto sähköisesti. Mallitoimistossa osataan kertoa, ottavatko he sinut koekuvauksiin, vai olisiko sinun parempi keksiä itsellesi jokin uusi unelma.

Kuinka valokuvata autoja kuin ammattilainen

Valokuvaaja

Hyväksi valokuvaajaksi oppii vain harjoittelemalla, mikä tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että sinun tulee kuvata paljon. On olemassa myös erilaisia valokuvauskursseja, joilla voi käydä hakemassa lisää oppia. Valokuvausharrastus ei välttämättä vaadi kovin kalliita kameroita, linssejä ja muita oheistarvikkeita. Puhelimissa olevat kamerat ovat tänä päivänä erittäin laadukkaita. Kännykkäkamera riittää apuvälineeksi, jos myyt vaikka tarvikkeita autoihin, ja tarvitset kuvia nettisivuillesi. Puhelimen kameralla taltioit myös oman silmäteräsi ilta-auringossa, tai kuvaat kaverin suoritusta maantierallissa. Muutamilla vinkeillä opit ottamaan ammattitasoisia valokuvia autoista! 

Älypuhelinkameran käyttövinkkejä

Mitä enemmän megapikseleitä puhelimen kamerassa on, sitä korkeampi resoluutio, ja sitä enemmän yksityiskohtia voit vangita. Muista tarkastaa tämä asia älypuhelinta valitessasi etenkin, jos tarkoituksenasi on tulostaa isokokoisia kuvia. Iso muisti on tarpeen kuvien tallentamiseen, mutta tarvittaessa voit hankkia älypuhelimeen myös SD-muistikortin. Älypuhelinten kameroista voi löytyä myös panoraamakuvaustoiminto, taustan sumennustoiminto tai super slow motion -toiminto – mieti, tarvitsetko tällaisia.

Tärkein ja yksinkertaisin vinkki hyviin kuviin on pitää objektiivi puhtaana. Pöly ja rasvatahrat heikentäisivät kuvan laatua. Toinen vinkki on vakauttaa kamera, sillä pienikin tärinä tai vapina pilaa kuvan. Jos saatavilla ei ole seinää tai pöytää, mitä vasten kättä tukea, voi käyttää kolmijalkaista jalustaa (eli tripodia) tai selfiekeppiä. Tripodeita löytyy kaikissa kokoluokissa, myös todella kevyinä ja kokoontaitettavina. 

Tutustu puhelinkameran ominaisuuksiin. Tavallinen laukaisin ei välttämättä ole se käytännöllisin vaihtoehto. Puhelimesta saa tukevamman otteen, jos muuttaa asetuksia niin, että äänenvoimakkuuspainike tai kuulokkeiden painike toimii laukaisimena. Voit myös kokeilla käyttää kameran ajastinta saadaksesi vakaampia kuvia. Automaattitarkennus ei aina toimi niin kuin soisit sen toimivan. Ota käyttöön manuaalinen tarkennus, jolloin voit sormella painamalla valita sen kohteen, minkä tahdot näkyvän kuvassa erityisen tarkasti. Jos auringonvalo on liian terävä, varjosta puhelintasi kädellä, jolloin kohde erottuu selvemmin ja terävämmin kuvassa. 

Horisontti suoraan ja kohde pois keskeltä

Jos haluat olla kuin ammattilainen, tulee sinun käyttäytyä kuin ammattilainen. Mieti ja toimi niin kuin ammattilaiset tekevät. Muista siis aina tasata horisontti, sommitella ja etsiä kultainen leikkaus sekä käyttää ennemmin jalkoja kuin zoomia. Harva asia harmittaa niin paljon kuin muuten onnistunut kuvassa, missä horisontti on vinossa. Kuvan onnistuneisuutta mitataan muun muassa sommittelun avulla, eli pääkohteen ei kannata olla kuvan keskellä. Kultainen leikkaus tuo kuvaan enemmän jännitettä ja mielenkiintoa. Kultainen leikkaus tarkoittaa sitä, että kuvan ala jaetaan vaaka- sekä pystysuunnassa kolmeen osaan. Osien suhde on kultainen leikkaus, 2:3. Kuva-alaan muodostuvien viivojen neljälle risteyskohdalle kohdistetaan ne tapahtumat tai kohteet, mitkä on tarkoitus tallentaa. Kolmasosien sääntö on hyvin tunnettu. Ihmissilmä pyrkii jakamaan näkemänsä kolmasosiin, joten pääelementtien oikeanlainen sijoittelu parantaa valokuvia merkittävästi.

Zoomin sijaan kannattaa kyykistyä, kiivetä jakkaralle tai kävellä joko lähemmäs tai kauemmas kohdetta. Tämä toimii myös autoja kuvatessa. Pienikin paikan vaihto muuttaa auton visuaalista painoa. 

Perussovelluksilla saa otettua hyviä kuvia, eikä kuvien jälkikäsittelyynkään tuhraannu liikaa aikaa, kun käytät selkeää sovellusta – esimerkiksi Snapseediä. Puhelimella kuvaamisen parhaita puolia on juuri se, ettei aikaa tuhraannu liian monien linssien ja asetusten kanssa näpertämiseen. Kuvan otto, tallennus ja jälkikäsittely tapahtuu hetkessä, ja sen jälkeen kuvan voi välittömästi jakaa somessa ja tallentaa pilvipalveluun.

Parhaat valokuvat autoista

Kun valokuvaat ihmistä, paras kuvakulma on kuvattavan silmien tasalla – auton silmät ovat tietenkin ajovalot. Muista kääntää etupyörät joko suoraan tai vaihtoehtoisesti kamerasta poispäin, jolloin vanteet ja jarrulaitteet näkyvät. Ajovalojen sijaan kannattaa sytyttää pelkät seisontavalot tai LED-päivävalot. Takaapäin kuvattaessa takavalojen palaminen tuo kuvaan dramatiikkaa. Kuvassa näkyvä tie, silta tai rantaviiva lisää liikkeen tuntua. Muistathan pestä ja kuivata auton. Jos autossa on naarmuja eikä paikkamaalia ole saatavilla, kuvaa suosiolla toiselta puolelta. 

Koska autot kuvataan yleensä ulkona, on hyvä varautua vesitiiviillä kengillä ja laukuilla, sateenvarjolla ja varavirtalähteellä. Parhaita kuvia ei räpsitä muutamassa sekunnissa, vaan prosessille on annettava aikaa ja kuvaajan on hyvä olla valmis kuvaamaan epämiellyttävimmissäkin olosuhteissa. Sade, raekuuro, sumu tai kaste tekevät kuvasta kiinnostavan. Auringon nousussa kuvaaminen tuo kuvaan upeita heijastuksia, ja laskevan auringon valo korostaa kuvattavan auton muotoja.

Miten tulla ammattimaiseksi valokuvaajaksi?

Valokuvaaja

Valokuvaaja on monen haaveammatti. Valokuvaajan työ näyttäytyy jännittävänä, kiehtovana, jopa seksikkäänä. Kuuluisat valokuvaajat saavat mediatilaa ja pitävät omia näyttelyitä.

Totuus on hieman toisenlainen. Vain ani harva valokuvaaja saa mainetta ja kunniaa, ja pääsee osallistumaan mielenkiintoisiin tapahtumiin tai projekteihin. On melkoinen lottovoitto, jos pääsee jonkin tiimin mukaan ulkomaille tai saa järjestettyä näyttelyn jossain vakavammin otettavassa paikassa kuin kotikylän kirjaston aulassa.

Moni valokuvaaja kamppailee jokapäiväisen elantonsa hankkimisen kanssa. Puhelin ei soi eikä sähköposti laula, vaikka on hääsesonki kuumimmillaan. Kaikilla on nykyään kamera koko ajan taskussa, sillä enää harvalla on kapulamallin puhelin, mistä ei löydy kuvausominaisuutta. Valokuvaajasta on helpompi tinkiä kuin vaikkapa hääpuvusta tai pitopalvelusta. 

Hääkuvausten lisäksi valokuvaaja joutuu kilpailemaan passi- ja ylioppilaskuvien ottamisesta. Kukaan ei ymmärrä, miksi valokuvaajan on laskutettava sata euroa parista kuvatulosteesta – valokuvahan on otettu parissa minuutissa! Valokuvaajan on kuitenkin saatava palkkaa myös editointiin kuluvalta ajalta, ja saatava muutkin kulunsa katettua. 

Kovalla työllä ja sinnikkyydellä valokuvaajakin voi saada nimeä, ja löytää uusia asiakkaita. Markkinointi ja erikoistuminen ovat valokuvaajan menestymisen avaintekijöitä. 

Valokuvaajaksi ilman koulutusta?

On mahdollista tulla ammattimaiseksi valokuvaajaksi ilman koulutusta. Jos haluat vakityön valokuvaajana esimerkiksi jonkin lehden tai verkkokaupan valokuvaajana, on koulutuksesta suurta etua rekrytointivaiheessa. Valokuvausopetusta saa sekä ammattikoulussa että ammattikorkea- ja yliopistotasolla. Myös oppisopimuskoulutus on mahdollinen. Itseoppinut valokuvaaja saattaa saada ammattinimikkeen ja erikoisammattitutkinnon myös näyttötutkintona.

Jos perustat oman yrityksen ja myyt palveluitasi suoraan kuluttajille, kiinnostavat heitä enemmän referenssisi kuin koulutustaustasi. Pyydä lupa valmiiden tuotteiden käyttämiseen markkinointitarkoituksessa, jos erikoistut henkilö- tai eläinkuvaukseen. Julkaise ottamiasi ja käsittelemiäsi kuvia Instassa, Facessa, Twitterissä ja omilla kotisivuillasi. Näin asiakkaat pääsevät tutustumaan sinun kädenjälkeesi, eikä heidän tarvitse ostaa niin sanotusti sikaa säkissä. 

Lähes kaikki valokuvaajat ovat aloittaneet uransa harrastelijana. Osa on saanut keikkaa jo tässä vaiheessa nettiportfolionsa tai verkostojensa kautta. Ammatikseen valokuvaavien mielestä selfieiden ja maisemakuvien ottaminen ja niiden julkaiseminen sosiaalisessa mediassa ei ole sama asia kuin valokuvausharrastus, vaan valokuvausharrastukseen liittyy kiinnostus alaan. Kiinnostus ilmenee erilaisten efektien, asetusten ja linssien käytön opiskeluna, jatkuvana uuden tiedon hankintana ja omien kuvien kriittisenä arvioimisena. Kehittyäkseen valokuvaajana on hyvä lukea alan kirjallisuutta, osallistua erilaisille kursseille, katsella opetusvideoita netissä – ja tietenkin kuvata aina ja kaikkialla. 

Valokuvausharrastuksesta voi syntyä kokopäivätyö, osa-aikatyö tai oma yritys. Valokuvaaja voi laskuttaa palveluksistaan myös jonkin laskutuspalvelun kautta, eli toisin sanoen toimia kevytyrittäjänä. Kevytyrittäjyys on hyvä vaihtoehto omalle yritykselle, jos tekee keikkaa vain satunnaisesti, eikä vakitöiltään ehdi kiinnittää huomiota esimerkiksi kirjanpidon hoitamiseen. Myös työttömät voivat tehdä valokuvauskeikkaa laskutuspalvelujen kautta menettämättä oikeuttaan työttömyysetuuteen. Laskutuspalvelun tilillesi siirtämä keikkapalkkio tulkitaan palkkana, ja työttömyysetuus sovitellaan se suuruuden mukaan.

Mitä tehdä, jos ei ole tarpeeksi varaa ammattimaisiin välineisiin?

Ammattikamera

Valokuvaaja tarvitsee ehdottomasti oman kameran. Tänä päivänä älypuhelimissa on erittäin laadukkaita kameroita, joihin voi hankkia lisävarusteita parempien kuvien ottamiseksi. Ammattivalokuvaajalta tulee kuitenkin löytyä laadukas järjestelmäkamera erilaisine linsseineen. Hyvä järjestelmäkamera, vedenpitävä kantolaukku ja pari linssiä erilaisiin kuvausolosuhteisiin maksavat helposti useamman tonnin verran. Jos tilillä ei ole tarpeeksi varaa ammattimaisiin välineisiin etkä enää usko joulupukkiin, tarvitset lainaa. Täältä löydät parhaat lainat. Lainan turvin voit alkaa tavoitella unelmaasi.

Miten löytää asiakkaita?

Jokaisen uuden yrittäjän haaste on löytää uusia asiakkaita. Mitä paremmin olet kouluttautumisen ja työharjoittelujakson tai harrastelijavaiheen aikana verkostoitunut, sitä helpompaa on löytää maksavia asiakkaita.

Palveluntarjoajia ei enää etsitä keltaisilta sivuilta tai kaupan seinältä, vaan netistä. Tasokkaat kotisivut, joilla on hinnasto, yhteystiedot ja yhteydenottolomake, ovat digimarkkinoinnin kivijalka. Nettisivuilla julkaistut kuvat toimivat portfolionasi. Hinnoilla kilpailu on kestämätöntä. Toki voit antaa uusille asiakkaille alennusta, mutta aina löytyy joku, joka tekee halvemmalla. Kannattaakin panostaa palvelun laatuun. Mitä helpompaa ja nopeampaa kanssasi on asioida, sen parempi. Laadukkaat kuvat ja hyvä palvelu saavat asiakkaan palaamaan ja suosittelemaan sinua muillekin.

Erotut massasta erikoistumalla johonkin valokuvauksen osa-alueeseen, tyylin tai muuhun linjaan. Eroottissävyiset huomenlahjakuvat, raskauskuvat, lemmikkipotretit tai mahdollisimman lapsiystävällinen muotokuvapalvelu ovat hyviä ideoita. Myös somenkestävistä fitness-kuvista ollaan valmiita maksamaan tänä päivänä. 

Kaikki mitä sinun tulisi tietää Huawei P30 kamerasta

Valokuvaaminen on hauska harrastus. Kauniita maisemia, lapsen askarteluja, perhejuhlia ja lomareissun tapahtumia on kiva tallentaa ottamalla niistä valokuva. Sosiaalisessa mediassa saa jaettua muutamassa sekunnissa uuden kampauksen, erityisen onnistuneen mansikkakakun tai vaikka koiran hauskan ilmeen, jos omistaa älypuhelimen, missä on hyvä kamera. Valokuvaaminen on monelle myös työ, tai olennainen osa työntekoa. Enää vain harva kiinteistövälittäjä ottaa kohteesta suttuiset kuvat huonolaatuisella kännykkäkameralla – kiinteistövälittäjät tietävät, että laadukkaat ja tarkat kuvat herättävät mielenkiintoa ja ostohaluja. Asiakaspalvelijoiden, verovirkailijoiden, tuotekehittäjien ja kauppiaiden toimenkuvaan kuuluu nykyään myös kuvallisten somepäivitysten tekeminen; bloggarit, vloggarit ja muut uudet ammatit viettävät ison osan työajastaan kuvaten ja julkaisten otoksiaan. Kelan, ammattiliiton tai esimerkiksi kirjanpitäjän kanssa asioidessa ei enää tarvita skanneria tai posteljoonia, sillä kamerakännykällä voi lähettää kuvat tärkeistä dokumenteista, kuten palkkalaskelmasta tai kuiteista.

Ei ole samantekevää, millainen kamera kännykässä on, jos kameraa käyttää paljon arki- tai työelämässä. Suttuisilla ja epätarkoilla kuvilla ei saa seuraajia Intagramissa, eikä kirjanpitäjäkään arvosta kuvia, joista ei saa selville edes ostopäivää. Kännykkäostoksille on lähdettävä, jos oman kännykän kamera ei vastaa tarpeita. Uusia älypuhelimia on kuitenkin markkinoilla lukuisia. Kauppojen hyllyt ovat täynnä erilaisia merkkejä ja malleja, ja jokainen niistä lupaa tasokasta kameraa. Mistä löytää aidosti hyvä kännykkäkamera, mikä vastaisi myös ammattivalokuvaajan vaatimustasoa?

Huawei valmistaa parhaat kamerakännykät

Nainen ottaa selfie kuvan

Kiinalainen Huawei on perustettu vuonna 1988. Joitain vuosia sitten tämä televiestintälaitteiden valmistaja tuli rytinällä myös suomalaisten tietoisuuteen, ja yhä useammalla on tänä päivänä hinta-laatusuhteeltaan kerrassaan erinomainen Huawei-puhelin. Huawein pahin kilpailija on eteläkorealainen Samsung – molemmat valmistavat Android-huippupuhelimia ja julkaisevat uusimmat mallinsa lähes perä perää. Huawein P-sarja kosiskelee somekansaa ja valokuvausintoilijoita, ja onnistuu siinä varsin hyvin. Se edustaa mobiilivalokuvauksen kärkeä, sillä sen laadukkailla kameroilla saa otettua tarkkoja ja vaikuttavia kuvia lähes tilanteessa kuin tilanteessa. 

Ammattilaisvalokuvaaja arvostaa sitä, että voi zoomaata kaukaisiinkin kohteisiin, mutta ottaa samalla kameralla tarkkaa makrokuvaa myös lähellä sijaitsevista kohteista, esimerkiksi kukan heteistä. Huawei P30 Pro -puhelin on tällä hetkellä markkinoiden paras kamerapuhelin, mitä suosivat niin työkseen valokuvaavat kuin myös valokuvausharrastuksesta innostuneet henkilöt ympäri maailman. Huawei P30 on edullisempi, mutta sekin erittäin monipuolinen ja laadukasta jälkeä tarjoava kamerapuhelin.

Kolmoiskameralla valokuvaaminen uuteen ulottuvuuteen

Huawein P30 -puhelimessa on uusi Leican kolmoiskamera. Koska tästä puhelimesta löydät niin laajakulmalinssin (40 MP), ultralaajakulmalinssin (16 MP) kuin superzoom-linssinkin (8 MP teleobjektiivi), saat otettua selkeitä ja tarkkoja kuvia niin kaukaa kuin läheltä. Ultralaajakulmalinssi sopii erityisesti maisemakuvaukseen, etukameralla saat edustavimmat selfiet – myös illan tullen! Huawei P30 -puhelimen kameralla kuvaat jopa pimeässä, sillä kameran SuperSpectrum-sensori on kehitetty niin valovoimaiseksi, että voit mainiosti kuvata myös yöllä. Sensori pystyy vangitsemaan huomattavasti enemmän valoa tavalliseen verrattuna – tästä on kiittäminen kuvanvakainta sekä Kirin 980-tekoälyprosessoria. Huonokaan valaistus ei enää estä tarkkojen valokuvien ottamista. Kun puhelimesi on Huawei P30, ei rakeisista luvista ole enää pelkoa!

Tallennustilaa ja akun kestoa – eli tuttua Huawei-laatua

Huawei P30

Huawei P30 maksaa 600–700 euroa, mutta tällä hinnalla saa huippuluokan puhelimen, missä on tallennustilaa peräti 128 Gt:n edestä, pitkäkestoinen akku ja vieläpä pikalatausmahdollisuus. Jos 128 Gt ei riitä, voit ostaa muistikortin ja saada muistia näin aina 512 Gt:n asti! Pikalataus mahdollistaa akun lataamisen yli puoliksi täyteen jo puolessa tunnissa.

Huawei P30 -puhelimen Full HD+ OLED -näytön koko on 6,1 tuumaa, joten tällä puhelimella katselet vaikka Netflix-elokuvia. Puhelimen paino ei kuitenkaan ole suuren suuri, sillä tämä älypuhelin painaa vain 165 grammaa. P30-puhelimen jaksaa siis kantaa taskussakin! Näytössä sijaitsevan sormenjälkilukijan ansiosta voit avata puhelimesi helposti ja turvallisesti – lisäksi tässä luurissa on kasvojentunnistuskin.

Huawei P30 -puhelinta saa kiiltävän mustana, sinisävyisenä, punaisena tai kristallinvärisenä. Kannattaa ostaa myös Huawei P30 suojakuoret, sillä arvokas puhelin kannattaa suojata iskuilta ja naarmuilta. Koska puhelimen iso näyttö saattaa hajota puhelimen pudotessa, muista ostaa ainakin näytönsuojalasi. Jos puhelin putoaa, siitä hajoaa vain huokea suojalasi, eikä näyttö. Näytön hajoaminen vaikeuttaisi puhelimen käyttöä, ja näytön vaihtaminen on erittäin kallista. 

Mitä tehdä, kun Canon-tulostimesta loppuu muste?

Tulostin

Tulostin löytyy todella monen kotoa ja lähes jokaiselta työpaikalta. Tulostin, missä on myös kopiointi- ja skannausominaisuus, on todella kätevä kapistus. Sen avulla voi tehdä melkein mitä tahansa; tulosta valokuvia tai asiapapereita, kopioi esitteitä tai otteita lempikirjastasi, tai skannaa tärkeät paperit tiedostomuotoon. Sekä paperisessa muodossa, muistitikulla että pilvitiedostossa olevat asiakirjat eivät huku, vaikka mitä sattuisi. 

Tulostimet eivät ole kalliita. Halpahallista saa kokonaan uuden tulostimen jo kolmella–neljälläkympillä. Sen sijaan uudesta musteesta joutuu maksamaan aika paljon – joskus jopa uuden tulostimen verran. Canon musteet maksavat noin 35 euroa. Onko musteesta pakko maksaa näin paljon?

Loppuiko tulostimestasi muste?

Jos tulostin lakkaa tulostamasta, syy voi olla tulostimen vaurioitumisessa, tulostinpäiden tukkiutumisessa tai musteen loppumisessa. Musteen loppuminen on se todennäköisin vaihtoehto, jos tulostin on suhteellisen säännöllisessä käytössä. Jos taas käytät tulostinta ehkä pari kertaa vuodessa, muste saattaa olla kuivahtanut ja tulostinpää siksi tukossa. Moni tulostaakin tulostimellaan pari sivua joka kuukausi ihan vain siksi, että muste ei kuivuisi suotta. Kuivuneen mustekasetin saattaa saada pelastettua. Liota tulostinpäätä lämpimässä vedessä, kunnes veteen ilmaantuu mustetta. Se on merkki siitä, että tukos on saatu pois. Kuivaa mustepatruuna, laita se takaisin Canon-tulostimeesi ja laita tulostin suorittamaan puhdistusohjelma (ohjeet löytyvät printterin käyttöohjeista). Mikäli ensimmäinen kerta ei auta, uusi käsittely. Jos tulostaminen ei vielä sittenkään suju, on turha käyttää asiaan enemmän aikaa, vaan kasetti on mitä todennäköisemmin vaurioitunut. Osta uusi mustepatruuna, niin saat tulostettua haluamasi paperit.

Mistä Canon-musteet kannattaa ostaa?

Canon-musteita myydään automarketeissa, elektroniikkaliikkeissä ja tietenkin netissä. Musteet kannattaa ostaa netistä, sillä netistä musteet löytää 20, 70 ja jopa 90 prosenttia halvemmalla. Seuraa tarjouksia ja kampanjoita! Syy verkkokauppojen edullisuuteen on esimerkiksi siinä, että nettikauppojen ei tarvitse investoida hyvillä sijainneilla oleviin liiketiloihin, kahdessa vuorossa työskenteleviin myyjiin, myymäläsiivoukseen, myymälävartioihin ja moniin muihin tekijöihin, joita ilman kivijalkakauppa ei voi toimia. Nettikauppa ei tarvitse kuin hyvän internetyhteyden, varastotilaa (mustepatruunat eivät edes tarvitse mitään kovin isoa hallia) ja yhden työntekijän, joka vastaa puhelintiedusteluihin, ottaa tilaukset vastaan, pakkaa musteet ja vie ne postiin. Nettikaupoilla on mahdollisuus pitää paljon isompaa varastoa kuin kivijalkakaupoilla, joten varsinkin vanhemman mallisten tulostimien musteet löytää todennäköisimmin juuri netistä. 

Netissä myydään pääsääntöisesti kahdenlaisia tulostinmusteita – alkuperäisiä ja mustekaupan omia merkkejä. Alkuperäisissä Canon-musteissa hinnat liikkuvat 21–25 euron välillä. 21 euron hintaisella patruunalla tulostaa noin 180 sivua. 25 euron patruunassa on enemmän mustetta: sillä tulostaa jo 400 sivua. Väripatruunoiden hinnat lähtevät 25 eurosta. Mustekaupan omien tuotemerkkien patruunoita saa 18–23 eurolla. 180 sivua tulostaa jaksavan mustepatruunan hinta on noin 18 euroa, ja isomman (400 sivua) 21 euroa. Väripatruunan saa jo 21 eurolla.

Ei ole syytä pitää mustekauppojen omien tuotemerkkien musteita alkuperäisiä Canon-mustepatruunoita huonompina. Laatu ja tulosteiden määrä ovat samat, vaikka toinen on edullisempi. Usein mustekaupan omiin patruunoihin saa jopa pidemmän takuun. Siinä kun Canonin takuu on vuoden, voi musteita myyvä nettikauppa myöntää jopa 3 vuoden takuun.

Mustekasettien kierrättäminen ja uusiokäyttö

Vielä halvemmalla saat musteesi, kun käyt täytättämässä tyhjät mustepatruunasi jossain kyseistä palvelua tarjoavassa liikkeessä. Mustepatruunan voi täyttää uudelleen useita kertoja, sillä vaikka muste loppuu, on patruunan elektroniikka täysin toimiva.Saat musteen näin jopa 70 prosenttia halvemmalla! Mustekasetin täyttäminen maksaa esimerkiksi 10 euroa, kun netistä ostettuna uuden mustepatruunan hinta olisi 21 euroa, ja elektroniikkaliikkeessä 35 euroa. Kaikissa kaupungeissa ei mustepatruunoiden täyttöasemia kuitenkaan ole, eivätkä mustepatruunatkaan ole ikuisia. Normaali patruuna kestää korkeintaan 10 täyttökertaa, ennen kuin se on uusittava. Lisäksi patruuna voi vaurioitua esimerkiksi pudotessaan maahan. Kun tahdot eroon mustepatruunasta, älä heitä sitä roskiin. Tyhjän mustepatruunan voi palauttaa täyttöasemalle, elektroniikkaliikkeeseen tai valmistajalle. Myös monissa ruokakaupoissa ja automarketeissa on mustepatruunoiden keräysastioita, joista patruunat toimitetaan uusiokäyttöön. Jos lähelläsi ei ole paikkaa, mihin Canon-patruunan voisi toimittaa, voit vierailla Canonin verkkosivuilla ja tilata ilmaisen kierrätyskuoren. Laita patruunat kuoreen ja postita se ilmaiseksi Canonille – näin vähennät turhaa muovijätettä ja tuet kotimaista patruunoiden uusiovalmistusta.